Miesten 1. Divisioona A
Divarikatsaus 11/2021: Kansainväliset Kyttäilyasemat
Oulu Basketball
Voittosaldo kirjoitushetkellä: 4-2. Voitot HNMKY:sta, JBA:sta, Pyrinnöstä ja Hongasta. Tappiot ToPolle ja Kouvoille.
Sarjan monivuotinen villi kortti on aloittanut kauden tuloksellisesti todella vahvasti ja tarjoilee vierasjoukkueille myös elämyksiä uudistuneen Ouluhallin puitteiden muodossa. Ottelukalenterin piristys, joka pakottaa kovien rekrytointien vuoksi valmentajat kimurantteihin tilanteisiin scouttityön ja ottelusuunnitelman kanssa.
Luonnollisista syistä lähes koko painolla viisikkoonsa nojaava päävalmentaja Juha Valkama on onnistunut erinomaisesti jenkkirekrytoinnissa ja kolmikko täydentää toisiaan erinomaisesti. Korille ajatuksen sulavuudella sujahtava Clayton Guillozet, silkinpehmeällä heitolla pelkoa kylvävä Dennis McKinney ja rimasiivouspalvelua toiminimellä pyörittävä Myles Howard on kolmikko, jonka varaan voi rakentaa esimerkiksi vierasvoittoyllätyksen sarjakärki Hongasta.
Valkaman kunniaksi on ehdottomasti nostettava se, että nuorille kotimaisille on löydetty minuutteja siitäkin huolimatta, että aikuisten kilpakoripallosta ei juuri kokemusmaileja ole nuorukaisilla alla ennen tätä kautta. Kehitys tapahtuu ponnistelujen kautta.
Viisikon kotimainen osasto on Ville Koiviston ja Viljami Valkaman muodossa tarjonnut luotettavia minuutteja, ikinuoren Jussi Eskolan tarjotessa penkiltä kolmessa ottelussa taustatukea. Erityisesti Valkaman rohkeat ja ikäistään kypsemmät otteet noin puolen tunnin peliajalla ovat olleet ilo seurata etäämmältä ja nostattavat väkisin kiinnostusmittarin lukemia oululaisen koripallon tulevaisuutta kohtaan.
Oulu Basketballin pelikirja on materiaaliin nähden juuri niin fiksu ja tarpeellisen yksinkertainen kuin on syytäkin. Kun kentällä on jatkuvasti vähintään yksi, useimmiten kaksi oman kaksinkamppailutilanteensa voittavaa pelaajaa, ei pyörää ole syytä keksiä uudestaan vain kehittämisprosessin nautinnollisuuden vuoksi. Löydä voittava matchup, pistä puolustus pinteeseen yhdellä alustavalla actionilla ja johdata saalistaja pihvin luokse. Kliinistä, fiksua ja tehokasta.
Emme tiedä kuinka paljon sympatiapisteillä tekee kilpakoriksen maailmassa, emmekä myöskään tiedä kaipaako Oulu Basketball meiltä sellaisia, mutta sydän sykkii vääjäämättä positiivista säveltä oululaisryhmittymää kohtaan. Todella vahva kauden aloitus tuloksellisesti nostaa entisestään kiinnostusta joukkuetta kohtaan ja liimaa ainakin tämän tiedotusosaston visusti katsomon penkkiin kun joukkue kaupunkiin saapuu.
Alkukauden Avainhahmo
Pisteet schmisteet. Alimittainen ja ylipainoinen zentteri näppäimistön takana syttyy ilmiliekkeihin Myles Howardin pelaamisen edessä. AIKUISEN MIEHEN 9,3 pisteen ja 15,2 levypallon keskiarvot ovat oma juttunsa, mutta katsokaa hyvät naiset ja herrat tallennepalveluistanne Oulun vierasvoitto HNMKY:sta. Kukaan ei ole ehkä ikinä vaikuttanut yhden ottelun lopputulokseen ottamalla vain neljä pelitilanneheittoa.
Pisteitä 10, which is nice, mutta, gaaddääääm, 23 levypalloa ja SEITSEMÄN (7!) torjuntaa reilussa 35 minuutissa. Miehen vaikutus ottelutapahtumiin on kiistaton ja riman lähellä elämisen realiteetit muuttuvat tuntuvasti aina Howardin ollessa kentällä.
Äänekosken Huima
Voittosaldo kirjoittaessa: 4-4. Voitot Kouvoista, Pyrinnöstä, MuKista ja JBA:sta. Tappiot HBA:lle, Raidersille, ToPolle ja Hongalle.
Keskisuomalaiset sarjanousijat ovat heti telineistä näyttäneet kuuluvansa itseoikeutetusti Divari-A:han. Kotimaiset vahvistukset Timi Puittisen johdolla löytäneet paikkansa kokeneen päävalmentaja Tommi Koskisen paletissa, nuorisokaksikko Salmi-Jämsen on jatkanut kehittymistään ja jenkkihaku osui kertalaakista kohdalleen Billy Boyd III:n kohdalla.
Kauden kolmella voitolla aloittanut Huima on kokenut tappiot ultraurheilulliselle HBA:lle, sekä sarjan kärkikolmikolle. Sarjataulukon parkkipaikka vaikuttaa joukkueelle tällä hetkellä juuri oikealta, odotettujen voittojen kilahdettua tilille sovitusti, mutta isoimpien kaatamisen ollessa vielä suorittamattomien haasteiden listalla.
Huiman yksittäisen ottelun iskukyvyn maksimipotentiaali on nousujoukkueeksi verrattain korkea kaiken nähneen päävalmentaja Koskisen mukautumiskyvyn sekä jäätävällä 34 pisteen ja 4 syötön keskiarvolla Divaria läpi kulkevan Boydin. Tai, no, Puittinen pystyy ottelussa kuin ottelussa räjähtämään 30 pisteen liekitykseen. Se on yllättävän hyödyllinen ase pitää kotelossa tiukkoja paikkoja varten.
Boydin korinteko-osaaminen omasta kuljetuksesta on luonnollinen keihäänkärki Huiman hyökkäyksessä, mutta Juuso Salmi kantaa kyllä oman vastuunsa pelinteko-osastolla. Korkealla itseluottamuksella pelaava nuorukainen ahkeroi reilut 32 minuuttia ottelua kohden ja on malliesimerkki vanhan koulukunnan äänekoskelaisesta pelurista – Mikään hetki ei oikeasti ole liian iso kiinni tartuttavaksi ja mitä korkeammat panokset, sitä varmemmin Salmi löytää tiensä parrasvaloihin.
Lappeenrannan NMMKY:n kasvatti Kalle Kalinin saapuminen Kouvolasta on muodostunut ääritärkeäksi lisäykseksi jokaista ylimääräistä senttimetriä kultaharkon tavoin arvostavalle ryhmälle. Parimetrinen ja silmämääräisesti jättiläisalbatrossin sylivälillä varustettu Kalin on Koskisen jokerikortti puolustuspäässä ja tarvittaessa mahdoton matchup-ongelma korin lähellä, erityisesti korinaluspuolustajina kokemattomammille sarjan nuorille laitureille. Keski-Suomen paikalliskamppailussa Koskinen kaivoi pelikirjasta Old School -kappaleen esiin, pakkosyötti muutaman hetken palloa Kalinille sisälle ja lopputuloksena oli kirivaihteen käynnistys sekä Kalinin 10 pisteen ja 12 levypallon tuplatupla.
Huiman pelaaminen on hieno yhdistelmä päävalmentaja Koskisen mittaamattoman arvokasta kokemuspohjaa, mukautumiskykyä moderniin koripalloon ja melkein kaikkeen muovautuvaa pelaajistoa. Monikäyttölaitureita fiksusti hyödyntävä Huima ei ole sarjan isoin joukkue, mutta riittävä luovuus ja kokemus paikkaavat senttimetrejä tarpeen vaatiessa yllättävän tehokkaasti.
Alkukauden Avainhahmo
Asialle voi nyrpistellä nenäänsä juuri niin paljon kuin haluaa, mutta ammattimies tekee ammattimiehen töitä. Boyd III saa ilmaan vajaat 30 heittoa per ilta ja on pallossa valtaosan pelaamastaan 36 minuutista, mutta myös tulokset puhuvat puolestaan. Voitto-ottelussa MuKia vastaan syöttöä vajaa triplatupla, Pyrinnön säkkiin 49 pistettä ja derbyvoitossa vaikean kolmen ensimmäisen jakson jälkeen lopulta päälle 40 minuutin ylityösuorituksessa 40 pistettä. Ammattimiehelle maksetaan ammattimiehen kädenjäljestä.
HNMKY
Voittosaldo kirjoittaessa: 4-4. Voitot Kouvoista, Pyrinnöstä, Raidersista ja JBA:sta. Tappiot Kristikalle, Oululle, MuKille ja ToPolle.
Rutinoituneita A-Divarin takapelaajia, sarjan (mahdollisesti) kehittynein pelaaja, Seagulls-kytköksiä ja valmennusstaffi josta löytyy peli- ja valmennuskokemusta kadehdittavia määriä. Jos joku helpottaa Head Coach Saukkolan yöunia, se on varmasti apukoutsi Kimmo Muurisen edelleen kytevä potentiaali Divarin tappavimmaksi keskimatkan paneeliheittäjäksi kun tilanne näyttää synkimmältä ja el caca osuu el tuulettimokseen eikä pisteitä meinata saada taululle edes viekkaudella ja vääryydellä keplottelemalla.
HOS-merkkinen divarikoris kaudella 21/22 on isossa kuvassa kasa todella räjähtäviä urheilijoita, joista kentällä olijoista useimmiten ainakin kaksi pystyy voittamaan oman pelaajansa suoraan kuljetuksesta tai viimeistään skriinin avulla, apupelaajia pakotetaan maalatulle alueelle solkenaan ja vapaat heittäjät löydetään kaarelta. Toteuta, palaa lähtöruutuun, toista.
Karvan verran senttimetrejä kaipaava Eki Waxlaxin ja Samuli Mäkelän hallinnoima takakenttä jättää muutaman korin per matsi rimalta viimeistelemättä fysiikan lakien ja antropometristen vajaavaisuuksien vuoksi, mutta riman kieltämät haaveet ja toiveet korvaantuvat aivan käsittämättömällä määrällä irrationaalista itseluottamusta ja yleisön euforiaan saavaa tyyliä. Waxlax kieputtelee Divaria nippuun uransa parhailla syöttönumeroilla (7,3) ja Mäkelä on lyönyt tauluun uransa parhaat numerot kautta linjan (17,9/5,9/3,1s) ja naulaa kolmoset säkkiin kirjoitusvirhekysymyksiä herättävällä 44,2% tarkkuudella.
Mäkelän tavoin liigakokemusta syyskaudella saanut laiturikaksikko, Santeri Makkonen ja Emil Skyttä tuovat molemmat kaivattuja senttimetrejä ja riman päälle yltävää urheilullisuutta ryhmään. Makkosella on kuuden matsin jälkeen rehellinen argumentti Divarin kehittyneimmän pelaajan epäviralliseen titteliin, sillä 11 pisteen keskiarvon nosto ja levypallonumeroiden tuplaaminen, sekä kolmen pisteen heiton MINTTIIN hiominen ja kaarelta säälimättä vastustajien kurittaminen ovat asioita, joita ei ihan joka kausi näe minkään tasoiselta tai ikäiseltä pelaajalta.
Skyttä on luonut ympärilleen ansaittua hypeä lyömällä keskimäärin joka viikko jonkun pahaa-aavistamattoman liigakonkarin julisteeseen hyppäämällä salista ulos ja donkkaamalla koko vastustajan organisaation perusteet palasiksi. Kokonaisvaltainen kehitys on tehnyt nuoresta laiturista liigakelpoisen pelurin ja seuraava askel on nousta Divarin puolella todella hyvästä ja monipuolisesta työkalupakkilaiturista ison vastuun kantavaksi profiilipelaajaksi. Sitä odotellessa on syytä ostaa hyvät liput eturiviin HNMKY:n matseihin, koska se aika minkä Skyttä vielä Divarissa viettää, siitä jokainen sekunti on syytä seurata tarkalla silmällä ja mielellään liikaa räpyttelemättä.
Head Wizard Saukkola ja apukoutsit Muurinen sekä koripallotietokone ja myöhäisillan pelailuissa huhupuheiden mukaan Jason Williamsin parhaiden päivien reinkarnaatiota muistuttava Juuso Konttinen ovat luoneet täydellisyyttä hipovan ympäristön erityisesti Seagulls-kaksoisagentteja ajatellen. Kaikki pelaajat laitetaan juuri niihin rooleihin ja niihin paikkoihin kentällä, joissa nuorten herrojen potentiaaliset ammattilaiskentillä pelattavat tulevaisuudet myös sijaitsevat. Kehityskäyrät ovat käytännössä poikkeuksetta nousukiitovaiheessa ja siitä on suomikoriksen syytä osoittaa suuri kiitos HNMKY:n erinomaiselle työlle.
Alkukauden Avainhahmo
Santeri Makkosen Pyrintö-ottelun tilastorivi on humalassa ja sen on syytä mennä kotiin. Kukaan ei ole oikeasti voinut latoa taululle 37 pistettä ja hakata kaaren takaa 11 osumaa 23 yrityksestä.
Hassuttelut sikseen, mutta raadin silmissä Makkostakin tärkeämpi palanen HNMKY:n alkukauden onnistumisissa on ollut Divarin parhaan pointin tittelistä entistä kovemmin kilpaileva Erik Waxlax. Heiton haasteet ovat edelleen olemassa, mutta kaarelta irtoaa tavaraa enemmän kuin ikinä ennen ja se on ensimmäinen, tärkeä askel. Miehellä on puutteista huolimatta edelleen käsittämättömältä tuntuva kyky murtautua puolustuksen keskustaan, löytää vapaa heittäjä ja toimittaa täydellinen luotisyöttö suoraan heittotaskuun. Ammattimiehen merkki on se, että kaikki tietävät mitä haluat tehdä, mutta teet sen silti.
Kouvot Akatemia
Voittosaldo kirjoittaessa: 3-5. Voitot Oulusta, Pyrinnöstä ja MuKista. Tappiot Huimalle, Kristikalle, HNMKY:lle ja Raidersille.
Kaiken nähnyt päävalmentaja Kari Kurronen ja apuvalmentajansa, Divari-Kouvot ikoni Juuso Mäenpää ovat pyörittäneet nuoren kauden aikana useampaa eri kokoonpanoa otteluissaan, mutta tietyt lait ja universaalisti hyväksytyt totuudet pätevät maailmassa edelleen, kaiken kaaoksen keskelläkin:
Mansikka on parempaa kuin vadelma, Kolmen Kaverin Korvapuustijäätelö on purkkijäätelöiden ykkönen, ei ole olemassa palavaa vettä, Lauri Tähkä, koska vesi on jo itsessään palamistuote, ja, sanotaan se yhteen ääneen, Kouvot ja virheettömän tilankäytön palloskriinipelaaminen kulkevat erottamattomasti käsi kädessä.
Kouvojen sapluuna ei ole ylimonimutkainen kummassakaan kenttäpäädyssä, mutta perusasiat ja konseptien toteuttaminen on nuorelle ryhmälle erinomaisella tasolla. Kuten olemme tottuneet näkemään. Joskus tulee se hetki, että otamme Kurrosen valmennusosaamisen itsestäänselvyytenä, mutta ei anneta sen päivän olla vielä tänään.
Palloskriinipelaamisen aallonharjalla kulkeva organisaatio alustaa hyökkäyksessä tilanteet fiksuilla pallon ja pelaajien liikutuksilla, jotta itse pihvin ääreen päästään dynaamisesti ja optimaalisella kenttätasapainolla. Erilaisia puolustuksia varten löytyy erilaiset ratkaisumallit ja jos mallit eivät vielä ole kaikilla pelaajilla selkärangassa, keväällä ne viimeistään ovat. Erityisesti ”kaksimarkkaiset” Veeti Helakorpi ja Aapeli Syrjämäki ovat parhaassa mahdollisessa koulussa rullaus-uhkan kanssa uran tekemistä harkitseville pelaajille.
Puolustuspäässä Kouvot nojaa usein ison pään kykyyn suojella korirengasta ajoilta ja muun ryhmän kykyyn pysyä pallonkäsittelijöiden kyydissä riittävästi, jotta kuljetuksesta otetut hyppyheitot ovat riittävän häirittyjä. Sarjan kovimpia pallovelhoja vastaan tulee ajoittain ongelmia, mutta jokaisessa puolustusmuodossa on omat haasteensa ja Kouvojen valitsema malli vaatii paljon pelaajilta. Paljon vaatimalla saa pitkällä tähtäimellä kuitenkin enemmän tuloksia kuin pikavoittoja hakemalla.
Vakiokasvoista laiturit Teemu Kristeri ja Aarni Korkiatupa ovat olleet varmoja suorittajia ja Korkiatupa hätyyttelee tuplatuplan keskiarvoja sekä kutsua vahvaa jälkeä syksyn aikana tehneeseen liigajoukkueeseen. Ykköstykki Joel Mäntynen on pelannut Korisliigan puolella päälle 11 minuuttia per matsi ja tuonut Divariin ylikylän rutiinia jäätävillä 22,2 pisteen, 11,8 levypallon ja 5,2 syötön ottelukohtaisilla keskiarvoilla.
Pudotuspelipaikassa kiinni kirjoitushetkellä oleva Kouvot tulee varmasti kauden aikana jatkamaan kokoonpanojen kierrätystä, mutta kokoonpanoista riippumatta joukkueen hyökkäyspotentiaalin katto on käytännössä illasta toiseen kolminumeroisissa lukemissa. Kun Kouvot saapuu vierailulle kaupunkiin, kannattaa asiat järjestää siten, että löytää tiensä katsomoon seuraamaan kansainvälisen tason palloskriiniklinikkaa.
Alkukauden Avainhahmo
Kaikissa voitto-otteluissa pelannut Joel Mäntynen nousee muun pakan edelle, koska 39 pisteen show Oulua vastaan ja pari matsia myöhemmin MuKia vastaan 32/13/8s tilastorivi. Come on. Liigapelaaja divariparketeilla.
Seuraavana vuorossa sijat 1-4, pysy kanavalla! Aiemmat katsaukset löydät täältä:
Sijat 9-12: https://www.jba.fi/divarikatsaus-m1da-11-2021-sijat-9-12/
