Kauden avaus! Kevään huumasta edelleen kaikuva Monnari, Aromipesässä läpi kesän haudutettu kotijoukkueen kokoonpano, paikalliskamppailun tuoma lisämauste ja Niilo Kärkkäinen JBA-paidassa liitelemässä pää Monitoimitalon korirenkaan tasalla.
Kuulostaa kuumeunelta, mutta kyllä se on nais-, ja herrasväki totisinta totta!
Äänekosken Huiman harjoitusottelurumba oli monisävyinen, mutta tiukkanumeroinen vääntö toisessa näytöksessä JBA:ta vastaan ja voitto Oulusta osoittivat merkkejä joukkueen iskukyvystä. Nuori, yllätysvalmis kotimainen runko vahvistettuna parilla jenkkivahvistuksella, sillä sapluunalla on Pankkarilla ennenkin iloiteltu.
Nuoriso-osasto ei välttämättä kauden kynnyksellä vielä ole saanut ruokaympyräänsä isoa määrää minuutteja syötäväksi, mutta lyhyissäkin pätkissä ehtii säväyttämään katsojia lehtereillä ja kotisohvilla. Väläytyksiä etsiessä katseet kohdistuvat jo kahden kauden aikana hajaminuutteja Divarissa maistelleeseen Onni Niinikoskeen (185cm/-07) ja viime keväänä divaridebyytin tehneeseen, vastikään täyteen aikamiehen ikään ehtineeseen Elmeri Kymäläiseen (189cm/-05).
Jenkkikaksikon saappaat täyttävät Core’von Lott (185cm/-99) ja Isaiah Lewis (201cm/-01) ovat osoittaneet yksilötaitoa ja korintekovalmiutta, eikä kaksikon kanssa kannata lähteä koko illan mittaisiin 1v1 hippasiin ellei halua tehdä elämästään tarpeettoman nihkeää ihan näin viikonlopun kynnyksellä. Täydellistä koheesiota ja vuoden 2014 San Antonio Spursin kaltaista joukkuekonseptin ostamista ei kaksikolta ehkä vielä ole nähty, mutta talentti ratkoo aika monta ongelmatilannetta jos sille antaa mahdollisuuden.
Kotijoukkue koittaa olla antamatta.
MUTTA SITTEN SIELLÄ ON, HYVÄT NAISET JA HERRAT.
SIELLÄ ON.
HERRA SEMI SAARI!
The one, the only, shooter like no other. Ranskankielen maisteri, viiksityylittelyn pioneeri, mietelauseiden Michelangelo.
Muutama Semin kuolematon klassikko viime ajoilta:
”Onko koskaan väärin olla joskus vähän oikeassa?” – Onko…onko? Onko tämä paradoksi vai aivoinfarkti?
”Älä sytytä tulessa olevaa miestä.” – Tämä hiljentää huoneen kuin huoneen.
Vitsit sikseen, sillä JBA:n paidassakin kaudella 21/22 pelannut Semi tuo tarvittua kokemusta ja tulivoimaa Huiman kotimaiseen runkoon. Uskomattomalla heittovalmiudella varustettu, kroppaansa kentällä likoon lyövä maailmankansalainen (jotenkin sielultaan nykyään ehkä vähän keravalaisuuteen nojaava), joka omaa täydellisen uskottavan potentiaalin ampua ihan missä tahansa pelissä 20+ paunaa taululle jos ilmatilaa annetaan yhtään liikaa. Tai oikeastaan, ihan sama annetaanko vai ei.
Sen lisäksi, että Semi on äärimmäisen siisti pelaaja ja über-cool hahmo, on mies yksi parhaista ihmisistä, joihin kukaan voi elämässään tutustua. Pitäkää hänestä hyvää huolta, Äänekoski.
Kotijoukkueen iskukyvystä ei ole muuta kommentoitavaa kuin, että pelaajalista on satasivuinen, treenimatsit olivat pääväreiltään positiivissävytteisiä, tiedotusporras tekee juttuja kahden tunnin yöunilla ja ainoa todellisuuden lanka mihin tässä enää pystytään tarttumaan on se todelta tuntuva ajatus siitä, että Niilo Kärkkäinen oikeasti pelaa tänään virallisen runkosarjaottelun JBA:n paidassa. Monnarilla.
Valmennusjohdon ajatustenvaihdot JBA:n alkutaipaleelta: ”Eihän tätä nuorukaista nyt kovin helposti voi enää pitää poissa oikeilta minuuteilta jos touhu näyttää koko ajan siltä, ettei silloista teiniä a) pysäytä kukaan kun se laittaa vaihteen sisään ja GPS:n rimalle ja b) ohita kukaan kun se laittaa laskettelupohkeet röihin.”
Kolmonen säkkiin Damon Williamsin feissiin ja Monnari pähkinöiksi kotivoitto-trillerissä on polttanut jälkensä ikuisesti täry eikun tyrä eikun verkkokalvoille. Sentimentaalisuuteen taipuvaisempi väestö saattaa tänään saada kylmät väreet, kun Niilo painaa ensimmäisen kerran ryminällä rimalle.
Luoja varjele jos tulee yksikin muki takaovileikkauksesta tänään. Karri, valmistele äänijänteet ja mikkikäsi.
Eikaissiinäsi. Vamosalaplaya.
Kello 18.30. JBA – Huima, Monitoimitalo.
Liput: liveto.io