Tätä kirjoitettaessa eletään toukokuun alkua 2020. Työpaikat ovat kiinni, harrastustoiminta tauolla, yleisötapahtumat peruttu, ihmiset ovat kotonaan. Koronavirus on muuttanut totuttua tasaisesti soljuvaa arkea ja elämänrytmiä. Yllättävä tilanne, jonka syntyyn ei millään tavalla ole voinut itse vaikuttaa, on ajanut monet ihmiset ahtaalle. Terveydellisten ja taloudellisten huolien lisäksi pintaan nousee yksinäisyyttä ja toivottomuutta, ja monien perheiden jaksaminen on tiukoilla.
Samaan aikaan ihmisten auttamisen halu on yllättänyt monet ihmiset. Naapuruston riskiryhmiin kuuluvista pidetään huolta, heikkoon taloudelliseen ahdinkoon joutuneita paikallisia yrittäjiä halutaan auttaa, ja hyvää tekeviä yleishyödyllisiä tahoja halutaan tukea. Se, että omaa äitiään ei pääse nyt halaamaan tai lapsenlapset eivät pääse näkemään mummoaan, on myös auttanut näkemään, että mitkäs asiat elämässä on oikeastaan tärkeitä. Omien tekojen linkitys viruksen leviämiseen on auttanut ymmärtämään myös sitä, mikä on vastuullista toimintaa ja mistä kollektiivinen vastuu muodostuu.
Positiivisten asioiden ilmaantuminen onkin saanut monet ihmiset miettimään, miten maailma muuttuu positiivisesti pandemian seurauksena? Olisihan hienoa, jos olisimme oppineet tästä läksystä vastuullista käytöstä ja kestävämpää elämäntapaa. Pidetään huolta vanhuksista, arvostetaan sairaanhoitajia, opettajia ja palomiehiä eri tavalla. Arvostetaan terveyttä ja läheisten läsnäoloa enemmän ja osattaisiin ottaa aika läheisille ja pitää huolta luonnosta ja ratkoa yhdessä globaaleja ongelmia.
Ehkä tällä pandemialla onkin hopeinen reunus ja me opimme tästä jotain! Ja itse asiassa, voihan olla niin, että tämä aika opettaa meille asenteita, taitoja ja tapoja, jotka rakentavat pohjaa uudenlaiselle kestävälle ja vastuulliselle yhteiskunnalle, johon olemme matkalla. Olemme pitkään puhuneet, että tulevaisuuden työelämä tarvitsee uudenlaisia johtamistaitoja, välittämistä ja yhteisöllisyyttä – no, nythän niitä opetellaan!
Samoja taitojen opetteluun perustuu myös JBA:n toiminta. Se opettaa näitä taitoja käyttäen koripalloa oppimisalustana. JBA:n ajatus rakentuu ihmiskuvalle, että jokaisella ihmisellä on sisällään erityisiä ominaisuuksia ja taitoja, potentiaalia, jota kenelläkään toisella ei ihan samassa suhteessa ole. Me voimme oppia tuomaan niitä taitoja esiin, mutta se vaatii kasvatustyötä ja myöhemmin elämässä elämän koulun koulimista. Voittojen ja tappioiden kokemukset, oman itsensä tuntemisen ja itsetunnon kehittymisen kautta, ja rakentamalla kuvaa koripalloilija-minästä ja identiteettiä ihmisenä me valmistaudumme tulevaisuuden globaalin yhteisöllisen yhteiskunnan jäseniksi.
Siten JBA:n valmennuksen ydin on ihmisen kohtaaminen. Valmentajat kohtaavat nuoria siinä kunnossa ja niillä avuilla varustettuna, kuin mitä maailma on heistä tehneet. Tavoitteena on selvittää, keitä me olemme ja missä olemme ytimeltämme hyviä. Voitot ja tappiot ovat ikäänkuin työkaluja. Yhteisö ja joukkue auttaa ihmistä ajattelemaan kollektiivista hyötyä ja näkemään oman itsensä yhteisön tärkeänä osana. Kapea oman edun tavoittelu väistyy ja tilalle tulee ymmärrys siitä, että hyvinvointi tarkoittaa kaikkien hyvinvointia. Lisäksi valmentajien avuksi urheilijan ympärille muodostuu laaja tukiverkosto, jossa opiskelu ja urheilu nivoutuvat yhteen turvalliseksi turvaverkoksi, jotta identiteetti voi rauhassa rakentua. Ja nyt nämä nuoret kiikuttavat vanhuksille kauppaostoksia!
Sen sijaan, että mietitään, että voi voi, millainen paikka maailmasta onkaan tullut, toivotamme Sinut tervetulleeksi pohtimaan, että millaista maailmaa me haluamme olla rakentamassa. Ohjaako meidän ajatteluamme selviytyminen ja pelko, vai oppiminen ja rakennustyö. Tervetuloa mukaan talkoisiin, jossa rakennetaan positiivista tulevaisuutta meille ja lapsillemme!
Mika Korhonen
JBA:n hallituksen jäsen
